Toimitus alkaen 5,90€. Ilmainen toimitus kaikkiin yli 50 € tilauksiin. Ei voida yhdistää muihin alennuskoodeihin.

Miten Vietnamista tuli kahvivaltio?


Kahvikulttuuri ja ensimmäiset kahviviljelmät rantautuivat Vietnamiin silloisen hallitsijamaansa Ranskan aloitteesta. Ensimmäiset kahvipavut istutettiin Pohjois-Vietnamissa sijaitsevan katolisen kirkon puutarhaan vuonna 1857. Kahvin lajikkeen on kerrottu olevan Bourbon Arabicaa, joka on sittemmin jäänyt vietnamilaista kahvia symboloivan Robustan varjoon. 

 

 

Vietnamin kehitystä kahvimaana hidasti Indokiinan sota, joka syttyi vapautusliikkeiden noustua eurooppalaisesta kolonialismia vastaan vuosina 1946 – 1975. Indokiinan taistelujen jälkeen sodankäynti jatkui nykyisen Vietnamin maa-alueella, kun Vietnam ryhtyi siirtomaavallan vastaiseen sotaan isäntämaataan Ranskaa vastaan. Indokiinan jälkeistä sotaa kutsutaan Vietnamin sodaksi.

 

Vietnamin sodan aikoihin Etelä-Vietnamia hallitsi Ranskan nukkehallitsijana pidetty Bao Dai, jonka puoliso Nam Phuong on jäänyt maan viimeiseksi keisarinnaksi. Pohjois-Vietnamia hallitsi kommunistisen puolueen johtaja Ho Tsi Minh, joka johti siirtomaahallintoa vastustavaa itsenäisyysliikettä.

 

Lue myös tämä aiheeseen liittyvä blogi: Kuka on Kahvikeisarinna?

 

Ensimmäinen Vietnamin itsenäistymiseen johtanut sopimus neuvoteltiin 1946, jossa Ranska tunnusti Vietnamin itsenäisyyden, mutta jatkoi sekä maan ulko- että talouspolitiikan ohjaksissa. Ho Tsi Minhin johtaman vastarintaliikkeen kukistettua Ranskan siirtomaa-armeija vuonna 1954, Vietnam sai lunastettua itsenäisyyteensä Ranskan siirtomaahallinnon alta, vaikka erilaiset poliittiset jännitteet kurittivatkin maata vielä vuosikymmenten ajan.

 
 
 

Vietnamin sotaa käytiin Pohjois- ja Etelä-Vietnamin valtioiden sekä molempien kansainvälisten liittolaisten välillä, joka liittää myös Yhdysvallat Vietnamin historiaan. Yhdysvallat tuki Ranskaa taloudellisesti, mutta lähetti rintamalle myöhemmin myös sotilaallista avustusta.

 

Yhdysvaltojen tarkoituksena oli estää kommunistisen keskittymän syntymistä Vietnamin ja sen naapurimaiden muodostamalle alueelle. Uutiset sodan kylmäverisyydestä aiheuttivat sitä vastustavia mielenosoituksia eri puolilla maailmaa. Lopulta rauhansopimus Yhdysvaltojen ja Vietnamin välillä solmittiin Pariisissa vuonna 1973.

 

Vahva kahvi ja vientituote

Sodan päätyttyä 60% vietnamilaisesta väestöstä eli köyhyydessä. Vaikka sodat vahingoittivat kahvin viljelyä Vietnamissa, se jatkoi vahvistumistaan yhtenä maan tärkeimpänä maataloustuotteena 1977-luvulle saakka. Edistääkseen maansa vaurastumista Vietnamin hallitus kannusti väestöään perustamaan omia kahviplantaaseja.

 

Vahva kahvi oli kysytty tuontituote länsimaalaisilla markkinoilla, jota eurooppalaiset halusivat hyödyntää. Eurooppalaisten talousintressejä sekä Vietnamin talouden elpymistä kuitenkin jarrutti maan tiukka kommunistinen hallinto, joka takavarikoi yksityisten maanomistajien tilat valtiolle.

 

1980-luvusta eteenpäin kahvi on alkanut muodostumaan yhdeksi Vietnamin pääasialliseksi maataloustuotteeksi riisin, kumin ja hasselpähkinän ohella. Näiden maataloustuotteiden avulla Vietnam on tehnyt väsymätöntä nousua köyhyydestä. Pelkästään kahvin avulla Vietnamin köyhyys on laskenut 10%.

 

Maan talouden siirryttyä markkinavetoiseksi, kahvin viljely on kivunnut globaalisti kilpailukykyisiin suuruusluokkiin. Tähän päivään mennessä kahvi on onnistunut työllistämään jopa 3 miljoonaa vietnamilaista perhettä.

 
 

Robustan imperiumi

Robustan viljely alkoi Vietnamissa ranskalaisten sotilaiden tuotua sitä maahan 1900-luvun alkupuolella. Samaan aikaan Vietnamiin tuotiin myös Libericaa, joka on viimeinen kolmesta Vietnamissa viljeltävien kahvien päälajikkeista. Aikaisemmin Robustaa oltiin viljelty Ranskan siirtomaassa Kongossa ja pian huomattiin, että myös Keski-Vietnamin alue oli lajikkeen kasvatukselle olosuhteiltaan erinomainen.

 

Kaikista Vietnamissa viljellyistä kahvilajikkeista 90% on Robustaa ja Arabicaa alle 10%. Suurin osa vietnamilaisesta Arabicasta on Catimor-lajiketta, jonka lisäksi Vietnamissa viljellään myös harvinaisempia alalajikkeita kuten Bourbon, Typica ja Caturraa.

 

80% maan kahveista viljellään yhä Vietnamin keskiosissa, joka muodostuu Dak Lak, Lam Dong, Gia Lai, Gia Nong ja Kon Tum nimisistä alueista. Kylä, josta meidän kahvipapumme ovat kotoisin eli Cau Dat, sijaitsee Lam Dougin alueella.

 
 

Miksi Robusta syrjäytti Arabican?

Ainakin Robusta todettiin kahvin viennin kannalta Arabicaa tuottavammaksi, koska sen sadosta saa enemmän papuja. Arabica on myös kasvatukseltaan vaativampi lajike, koska ei kestä lämpötilan vaihteluita ja myös alttiimpi kasvitaudeille.

 

Viime aikoina Arabicaa on kuitenkin alettu viljelemään enemmän, sillä korkealaatuisen kahvin vietnamilaista alkuperää halutaan tuoda yhä laajempaan tietoisuuteen. Myös moni vietnamilainen Robusta -lajikkeen viljelijä pyrkii kehittämään toimintaansa tuottaakseen yhä laadukkaampaa kahvia kansainvälisille markkinoille.

 

Lue myös tämä aiheeseen liittyvä blogi: Väärinymmärretty Robusta papu

 

Valitettavasti COVID-19 on haitannut hieman myös korkealaatuisen kahvin tuontia Vietnamista, mutta vuonna 2021 kaupan ennustetaan elpyvän noin 27 miljoonan kahvisäkkiin vuodessa.

 

Vietnamissa kahvin kasvatus ja viljelyosaaminen kehittyvät kuitenkin jatkuvasti ja kahvin viljelijöiden, tukkureiden ja kauppiaiden välistä yhteistyötä on ylläpidetty jo pitkään maan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Vietnamilaista kahvibisnestä voidaankin kuvailla lämminhenkiseksi ja iloiseksi ympäristöksi, jossa kertynyttä ammattitaitoa jaetaan vilpittömästi kollegojen kanssa kuten ystäville.

 
 

Vietnamilaisen kahvin historia on siis tuore, kuten hyvään kahviin kuuluu. Tälle vuosituhannelle siirtymisen jälkeen Vietnamista on kasvanut maailman toiseksi suurin kahvintuottajamaa.

 

Vuonna 2020 vietnamilainen Kahvikeisarinna on aloittanut tarinansa myös meidän suomalaisen kahvikansan keskuudessa. Kuten historiakin osoittaa: kahvin tarkoitus on luoda yhteyttä.

 

Iloisia kahvielämyksiä jokaisen jouluun! ♥️👸🏻